Mihin energiaa kuluu?

Energiankäytön tehostaminen on hyvä aloittaa omaan energia- ja vesilaskuun tutustumalla ja omaa kulutusta seuraamalla. Pyydä tarkennettua tietoa kulutuksestasi omalta energiayhtiöltäsi. Kun tiedät missä ja milloin energiaa ja vettä kuluu, voit etsiä säästökohteita.

Lämmitys vastaa noin puolta asuinrakennuksen energiankulutuksesta. Sähkön kulutuksessa suurimmaksi kulutusryhmäksi on kasvanut kotien valaistus. Turhaa vedenkulutusta voit välttää omilla käyttötottumuksillasi ja huolehtimalla vesikalusteista.

SÄHKÖ

Sähkö, kolmasosa kodin energiankulutuksesta

Kodin energiankulutuksesta kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Kotitaloussähkön käyttö kuitenkin riippuu sekä asumismuodosta että kotitalouden koosta. Myös käyttötottumukset vaikuttavat paljon sähkönkulutukseen.

Valaistus, kylmälaitteet ja kodin elektroniikka

Kulutukseltaan kolme suurinta kotitalouksien laiteryhmää ovat
– valaistus
– kylmälaitteet ja
– kodin elektroniikka.

Valaistuksen osuus oli vuonna 2006 Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -tutkimuksen mukaan runsaat 20 % kodin sähkökulutuksesta. Valaistuksen osuus on säilynyt vuoteen 1993 verrattuna hyvin samansuuruisena.

Uusien energiatehokkaiden mallien ansiosta kylmälaitteiden kulutusosuus on sen sijaan pienentynyt aiempaan verrattuna selvästi. Kylmälaitteiden osuus on nykyään noin 13 % kodin sähkönkulutuksesta, kun osuus vuonna 1993 oli vielä noin 30 %.

Kodin elektroniikkaan kuuluvien viihde- ja tietotekniikkalaitteiden yhteenlaskettu kulutus on vastaavasti kasvanut viime vuosina ja noussut lähes kylmälaitteiden tasolle. Niiden yhteenlaskettu osuus kulutuksesta oli vuonna 2006 noin 12 %, josta tietotekniikan osuus oli 4 %.

Ruoanvalmistuksen kulutusosuus on vähentynyt viime vuosina selvästi. Yhä useampi syö ulkona ja kotona suositaan nopeasti valmistuvia aterioita.

Kulutus pien- ja kerrostaloissa

Kerros- ja rivitaloissa kodin elektroniikan aiheuttama kulutuksen kasvu vastaa kylmälaitteiden ja mahdollisesti myös valaistuksen tehostumisen tuomaa säästöä. Asuntokohtainen kulutus on pysynyt lähes ennallaan.

Uusissa kerrostaloissa keskikulutus on noussut huoneistokohtaisen ilmanvaihdon yleistymisen myötä. Eniten kotitaloussähkön kulutus on kasvanut omakotitaloissa. Kulutuksen kasvu ei ole puhdasta laitesähköä, vaan taustalla vaikuttaa myös koneellisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja sekalämmitysjärjestelmien yleistyminen.

Kun sähkölämmitysluonteinen kulutus vähennetään muusta kulutuksesta, on Kotitalouden sähkönkäyttö 2006 -raportin mukaan laitteiden keskimääräinen sähkönkulutus omakotitalossa (120 m2, 4 asukasta) noin 7 000 kWh vuodessa. Isommassa, korkean varustelutason pientalossa (180 m2, 4 asukasta), voi vuosikulutus nousta 10 000 kWh:iin. Vastaavasti normaalin varustetason kerrostaloasunnossa (75 m2, 3 asukasta) sähköä kuluu vuosittain noin 2 550 kWh.

LÄMPÖ

Lämmitys iso osa kodin energiankäyttöä

Kodin energiankäytöstä jopa 50 % kuluu lämmitykseen. Lämmitysenergian kulutus muodostaakin asuinrakennusten suurimman yksittäisen kustannuserän.

Lämmitysenergian kolmijako

Kulutettu lämmitysenergia jakaantuu liki tasan rakennuksen johtumishäviöiden, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmityksen kesken.

Rakennuksen johtumishäviöt

Rakennuksen johtumishäviöillä tarkoitetaan rakennuksen vaipan läpi siirtyvää lämpöä. Sen määrään vaikuttavat rakenneratkaisut, kuten eristystaso ja rakenteen tiiveys.

Lämmönsiirtymisen saa aikaan sisä- ja ulkoilman välillä vallitseva lämpötilaero. Tämän takia tiloja ei tule lämmittää liikaa, vaan jokaisessa huonetilassa tulisi olla tarpeen mukainen lämpötila.

Johtumishäviöihin voidaan vaikuttaa muun muassa säätämällä rakennuksen lämmitysverkosto ja huolehtimalla säätöjärjestelmän asetuksista. Rakenteiden tiiveyttä voidaan parantaa esimerkiksi tiivistämällä ikkunoita ja parvekeovia.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihdon lämpöenergian kulutukseen vaikuttavat ilmamäärät ja ilmanvaihdon järjestelmät. Lämmön talteenottojärjestelmän hyödyntäminen voi vähentää ilmanvaihdon lämmönkulutusta yli puolet verrattuna tavalliseen poistoilmanvaihtoon.

Käyttöveden lämmitys

Lämpimän käyttöveden energiankulutukseen vaikuttavat käytetyn veden määrä, putkiston eristystaso ja käyttövesiverkostoon liitetyt lämmityslaitteet.

VESI

Vedenkulutus vaihtelee paljon

Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90-270 litraa per asukas vuorokaudessa. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 130 litraa vuorokaudessa per asukas. Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä noin viidennes energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä käytetään keskimäärin 40-50 l/vrk henkilöä kohden.

Käyttötottumukset ja vesikalusteet avainasemassa

Käyttötottumukset vaikuttavat oleellisesti vedenkulutukseen, esimerkiksi viiden minuutin suihkussa vettä kuluu keskimäärin 60 l, ammekylvyssä viisi kertaa enemmän. Vedenkulutukseen vaikuttavat myös vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Vesikalusteissa kannattaa satsata uusimpaan tekniikkaan.

Nykyaikaisissa yksiotehanoissa veden täysi virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa. Uudet WC-istuimet toimivat jopa alle neljän litran kertahuuhtelulla tai niiden huuhtelumäärän voi valita tarpeen mukaan.