Mikko Heikkilä

Mikko Heikkilä on merikapteeni ja töissä Royal Caribbean -varustamossa perämiehenä. Hän on ennen 2010 alkanutta meriuraa työskennellyt toimittajana ja julkaissut kolme tietokirjaa.

Kelluva innovaatiokeskus

Risteilylaiva on kuin kelluva kaupunki: on teatteri, kirjasto, kaupat, punttisali ja lenkkeilyrata. Suurimmista laivoista löytyy puistokin.

Pysyviä asukkaita, eli miehistöä, seilaa viidestä sadasta reiluun kahteen tuhanteen. Matkustajia mahtuu aluksesta riippuen parista tuhannesta aina 6500:aan. Maailman suurimmissa matkustajalaivoissa, eli Royal Caribbeanin Oasis-luokan aluksissa, purjehtii kerrallaan reilut kahdeksan tuhatta ihmistä. Suomen kuntakartalla tällainen paatti sijoittuisi väkiluvun perusteella noin sijalle 120 jonnekin Hangon, Kuhmon ja Sodankylän tuntumaan.

Maailman suurimmissa matkustajalaivoissa purjehtii kerrallaan reilut kahdeksan tuhatta ihmistä.

Yksi iso ero suomalaiseen keskikokoiseen kaupunkiin kuitenkin on: mikään laivassa ei toimisi ilman sähköä. Siinä, missä talvimyrskyn aiheuttaman sähkökatkon myötä Kuhmossa vedettäisiin ylle toiset villasukat, sytyteltäisiin kynttilöitä ja kuunneltaisiin pattereilla toimivaa radiota, laivalla syntyisi paniikki. Esimerkiksi vessat eivät toimi ilman sähköä.

Paitsi kaupunkeja, risteilylaivat ovat myös kelluvia voimalaitoksia. Ja tehokkaita ovatkin. Turussa rakennetut Oasis ja Allure of the Seas sähköistäisivät tarvittaessa neljän Porvoon kokoisen kaupungin asukkaiden tarpeet, ja yhdessä ne pyörittäisivät kaupungin lisäksi Kilpilahden teollisuusalueenkin suurimman osan vuotta. Kummassakin laivassa on kuusi diesel-generaattoria, joiden kunkin tuotantoteho on suurempi kuin Tolkkisten uuden biovoimalaitoksen.

Suurin kuluttaja on aluksen liikuttaminen. Eikä ihme, painaahan ne reilut 100 miljoonaa kiloa. Potkuritehoa on 88 500 hevosvoimaa, ja lisäksi neljä keulapotkuria tuottavat 30 000 lisähevosta, kun alusta manöveerataan laituriin ja siitä irti.

Kaikki teho ei tietenkään ole koko ajan käytössä, sillä energiatehokkuus on tänä päivänä kaikki kaikessa. Raakaöljyn hinnan laskun myötä myös laivojen polttoaineet halventuivat. Mutta kulutukset ovat sitä luokkaa, että pienetkin säästöt tarkoittavat vuositasolla tähtitieteellisiä summia. Jos kotona tuntuu joskus hassulta sammuttaa aina valot ulos lähtiessä, 8500 hengen laivassa sillä saadaan jo paljon aikaiseksi.

Laivayhtiöt tekevät myös kaikkensa hyödyntääkseen polttoainetta säästäviä innovaatioita. Suomalaistaustainen ja nykyään Wärtsilän omistama tietotekniikkayhtiö Eniram on lyönyt mahtavasti läpi kaikissa risteilylaivayhtiöissä. Ohjelma tarkkailee laivan asentoa vedessä ja neuvoo säätämään trimmiä niin, että polttoainetta kuluu mahdollisimman vähän. Ohjelman uusin versio laskee myös milloin koneita kannattaa käynnistää ja milloin sammuttaa ottaen huomioon merivirran ja tuulen vaikutuksen aluksen kulkuun.

Ilmapulputusjärjestelmä on uusvanha keksintö, sekin suomalainen, jota käytetään nyt risteilylaivoissa vähentämään aluksen rungon ja veden välistä kitkaa. Samanlainen pulputin löytyy 80-luvulla rakennetuista jäänmurtajista Kontiosta ja Otsosta.

Tätä kirjoittaessani Royal Caribbean ja Meyer Turku julkistivat sopimuksen kahdesta uudesta risteilylaivasta, joiden polttoaineena käytetään jo Viking Gracesta ja Polaris-jäänmurtajasta tuttua nestemäistä maakaasua, mutta aluksissa aiotaan myös ottaa käyttöön polttokennoteknologiaa.

Voi siis sanoa, että maailman merenkulku seilaa tällä hetkellä risteilylaivat edellä.