Laskettelukeskuksen rohkea suunnitelma pistää säälle kampoihin

Vaihtelevat talvisäät ovat kiusanneet Kokonniemen laskettelukeskusta jo vuosia, eikä kulunut kausi tee poikkeusta. Kevään kynnyksellä keskus katsoo kuitenkin päättäväisesti tulevaisuuteen. Uppiniskaista ilmastoa ei voi kesyttää, mutta sen voi kiertää.

Aurinko lämmittää vauhdin huumasta nauttivia koululaisia ja hiihtohissit surisevat menemään. Rinteissä on tiivis valkea lumipeite, vaikka lumi jo on sulanut pois kaduilta ja pihoilta. Niklas Blomander katselee mietteliäänä ympärilleen. Aivan Porvoon keskustan tuntumassa kohoava Kokonniemi lukeutuu Suomen vanhimpiin laskettelukeskuksiin. Talvi oli työläs.

”Normaali talvi” ei kuulu kolmikon sanavarastoon.

– Sesonki alkoi jo ennen marraskuun puoltaväliä, mutta sitten alkoi sataa, ja jouduimme sulkemaan viikoksi. Edelliskautena avasimme vasta tammikuussa. Sellaisia talvet nykyään ovat, ei niistä ota selvää, toteaa Blomander, Kokon Sportin toimitusjohtaja.

Niklaksen isä Krister alkoi pyörittää keskuksen varustevuokraamoa kolme vuosikymmentä sitten ja siitä lähtien Kokonniemi on ollut Blomanderin perheen toinen koti. Nyt myös Niklaksen kolme lasta viihtyvät mäessä ja vanhin toimii kurssien apuopettajana. Kymmenisen vuotta sitten keskuksen kaikki toiminnot siirtyivät Niklaksen siskon ja serkun mukaantulon myötä kokonaisuudessaan saman suvun vastuulle. ”Normaali talvi” ei nykyisin enää kuulu kolmikon sanavarastoon.

– Ennen 30-40 sentin paksuinen kerros tekolunta riitti hyvän alustan turvaamiseen. Epävakaa sää ei ollut mikään huolenaihe. Nyt joudumme lumettamaan melkein puolet lisää, jotta mäet pysyvät hiihtokuntoisina, ja silti voi olla, että joudumme sulkemaan joksikin aikaa, kun ilmasto temppuilee oikein urakalla. Velattomuus on meidän onnemme. Sen turvin pärjäämme, vaikka miinustalvia tulee useita peräjälkeen.

Kokonniemen sesonki jatkuu myöhäiseen kevääseen, vaikka lumi on sulanut kaduilta ja pihamailta. Laskettelumäki on yleensä laskukunnossa vielä koko huhtikuun.

Kuluneena kautena Kokonniemessä tuotettiin puolet enemmän keinolunta kuin talvina kesimäärin. Syy löytyy vaihtelevasta ilmastosta. Metri keinolunta vastaa 2,5 metriä luonnonlunta.

Tänä päivänä 20 sentin paksuinen luonnonlumikerros on etelässä harvinaisuus. Vuosikymmen sitten oli toisin; silloin luonnonlunta saattoi olla puolet enemmän.

Kokonniemessä on lasketeltu 1940-luvulta asti.

Nollapäästöinen laskettelupäivä

Vaihtelevat talvisäät vaikuttavat koko keskuksen toimintaan ja henkilöstöön eksponentiaalisesti. Keinolunta täytyy tehdä lisää, ja se kuluttaa lisää vettä. Kolmessakymmenessä vuodessa lumitykkien käyttämän veden kuutiomäärä minuutissa on kasvanut 50:stä 250:een. Lisääntynyt tykkien käyttö lisää sähkönkulutusta. Kun tykeille tulee lisää käyttötunteja, niitä pitää huoltaa ja uusia useammin. Lisäkuluja syntyy myös työtuntien lisääntyessä. Samalla epävarmat säät näkyvät laskevissa kävijämäärissä ja menetetyissä tuloissa.

– Työlistoja on vaikea suunnitella, kun ei ikinä tiedä minkälaista säätä on luvassa. Huonona vuonna emme voi työllistää sesonkityöntekijöitä, joka taas lisää omaa työtaakkaamme. Aikamoista palapeliä tämä nykyään on, Blomander sanoo.

Ilmastonmuutos ei ole pelkästään Kokonniemen pulma.

– Asia koskettaa tavalla tai toisella jokaista kotimaista laskettelukeskusta, Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors vahvistaa.

– Toinen näkökulma tilanteeseen on se, että kun talvet vetistyvät ja lumi kaikkoaa, laskettelukeskus on suurella todennäköisyydellä se paikka, josta lunta kuitenkin löytyy.

Kokonniemi vaihtoi talvella sähkösopimuksensa sertifioituun EKOenergiaan, joka on maailman ainut kansainvälinen ympäristömerkki sähkölle. Suomen luonnonsuojeluliiton hallinnoima merkki takaa, että sähkö täyttää kaikista tiukimmat ekologiset kriteerit. EKOenergia on lähellä tuotettua ja sataprosenttisesti uusiutuvaa. Kokonniemen sähkö tuotetaan Tolkkisten biovoimalaitoksessa. Laskettelupäivä Kokonniemessä on siis tätä nykyä sähkönkulutuksen osalta täysin nollapäästöinen.

Ravintolaideasta miljoonainvestointiin

Kokonniemessä alettiin lasketella jo 1940-luvulla ja ensimmäiset hissit asennettiin seuraavalla vuosikymmenellä. Ensin laskettiin etelään. Kevätaurinko kuitenkin sulatti lumet liian nopeasti, jolloin laskusuunta muutettiin pohjoiseen kohti kaupunkia.

Olemme tilanteessa, jossa tarvitaan rohkeita ideoita.

Niklas Blomanderin aikana keskus on kehittynyt askel kerrallaan. Uusia mäkiä ja hissejä on otettu käyttöön ja kävijämäärä on kasvanut. Aukiolopäivä kauden aikana kertyy noin sata. Muuttuva ilmasto on pakottanut yrityksen kokeilemaan myös muita ansaintatapoja. Pari vuotta sitten mäkeen rakennettiin alamäkipyöräilyrata.

– Se ei kuitenkaan riitä. Meidän tulee päästä kehityksessä seuraavalle tasolle, jotta pärjäämme kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Olemme tilanteessa, jossa tarvitaan rohkeita ideoita, Blomander toteaa, ja heittää ilmoille juuri sellaisen:

– Laskettelurinteen ylle ja ympärille voisi rakentaa seinät ja katon. Vastaavia ratkaisuja on jo tehty maailmalla. Silloin voisi asentaa jäähdytyskoneiston, joka pitäisi lämpötilan tasaisena ja sateen ulkopuolella. Arvioidemme mukaan investointi olisi 5-10 miljoonan euron luokkaa.

Seinät ja katto vai panoraamaravintola? Suunnitelmia on, mutta ensin on selvitettävä vuokrasuhteen jatko.

Muitakin helpommin toteutettavia ideoita löytyy, kuten panoraamaravintola mäen huipulla, josta näkee Porvoon ja Haikkoonselän yli. Mutta mitään konkreettista ei voida tehdä ennen kun Kokon Sport saa tiedon kahden vuoden päähän ulottuvan vuokrasopimuksensa jatkosta. Länsiranta kehittyy aktiivisesti ja kaupungin piirustuksissa laskettelumäen viereen nousee kerrostaloja ja parkkipaikan läpi vedetään uusi tie.

– Emme voi unelmoida säänkestävästä laskettelukeskuksesta tai mistään muustakaan radikaalista ennen kuin tiedämme, paljonko Länsirannan kehitys tulee meille maksamaan. Voihan olla, että joudumme hankkimaan uudet, hiljaisemmat lumetustykit, jotta kasvavan naapuruston asukkaat eivät häiriinny. Mutta kuka maksaa ja mistä? Ympäristöasiatkin täytyy huomioida ja valita ilmaston näkökulmasta kestäviä ratkaisuja. Aika moni asia roikkuu ilmassa juuri nyt, Blomander summaa.

KUVAT Lotta Åberg