Thomas rakentaa terveellisesti

– Olemme tuhoamassa kokonaisen sukupolven terveyden. Joka viides suomalainen altistuu joka päivä homevaurioille ja huonolle sisäilmalle. Rakennuskulttuurissa on tehtävä täyskäännös, porvoolaistaustainen Thomas Noreila toteaa, ja tarjoaa ongelmaan hämmästyttävän helpon ratkaisun.

Kun Thomas Noreila vietti lapsuutensa kesät puusepän pajassa Ahvenanmaalla, myöhemmin rakensi talon perheelleen ja lopuksi sairastui astmaan, hän ei vielä tiennyt, että tapahtumasarja veisi hänet barrikadeille.

Työhousuihin ja oman yhtiön Trähus-logolla varustettuun huppariin pukeutunut Noreila vastaanottaa meidät kotipihallaan Tuusulassa.

– Näissä kuljen yleensä nykyään riippumatta siitä, ollaanko menossa jonkun kansainvälisen puuyhtiön suunnittelukokoukseen tai illastamaan vientiviranomaisten kanssa, hän naurahtaa ja kutsuu sisään viisitoista vuotta sitten Ilmajoelta siirrettyyn kansakouluun, josta restauroinnin myötä tuli perheen koti.

Noreila halusi säilyttää vanhan rakennuksen ominaispiirteet ja pyysi apua arvostetun perinnerakentamiseen erikoistuneen Gamlakarleby Husin Leif Slottelta. Projekti valmistui ja perhe asettui taloksi. Noreila oli niin vakuuttunut vanhojen rakennustapojen toimivuudesta, että hän päätti ryhtyä Sloten kisälliksi oppiakseen kaiken perinteisestä puurakentamisesta.

– Havahduin toden teolla rakennusalan ongelmiin kuitenkin vasta kun sisäilma sairastutti minut vaikeaan astmaan silloisessa päivätyössäni, hän kertoo.

Terveellinen tulee halvemmaksi

Puurakennukset kestävät sukupolvien ajan jos niitä hoidetaan oikein, mutta uudet talot voivat muuttua terveydelle haitallisiksi jo parissa vuodessa. Kukaan ei myöskään tunnu osaavan korjata niitä. Kokonaiset 78 prosenttia vuoden 1950 jälkeen rakennetuista julkisista rakennuksista kärsivät joko homeesta tai muista sisäilman laatuun liittyvistä ongelmista.

– Energiatehokkuusvaatimukset on viety niin pitkälle, että ne ovat kääntyneet meitä vastaan. Uudet rakennukset ylieristetään energiankulutuksen minimoimiseksi ja silloin kondenssin muodostumisen riski kasvaa. Talot ikään kuin syövät itsensä sisältäpäin ja sairastuttavat siinä asuvat tai työskentelevät ihmiset. Kyseessä on kansallinen katastrofi.

– Energiatehonäkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin se, että kulutettu energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä ja se, että talo rakennetaan kestämään ei vaan yhden, vaan monen sukupolven ajan. Kuluu huomattavasti enemmän energiaa, jos talo rakennetaan vain joksikin vuosikymmeniksi, jolloin se joudutaan purkamaan ja hävittämään – uuden rakentamisesta puhumattakaan. On siis kaikista järkevintä rakentaa kestävästi alusta saakka, toteaa Noreila, joka omaksui yhteiskuntalobbaajan roolinsa perinpohjaisesti.

Hän tuotti Live Aid -megakonsertin Olympiastadionilla kesäkuussa 2015 kerätäkseen varoja uuden lastensairaalan rakentamiseen Helsinkiin ja sai kokoon yli kaksi miljoonaa euroa – suurimman suomalaisen hyväntekeväisyyskonsertin koskaan tuottaman summan. Ja kun Gamlakarleby Husissa tuli sukupolvenvaihdoksen aika, Noreilalta ei tarvinnut kahta kertaa kysyä.

Koteja, päiväkoteja ja kouluja samalla konseptilla

Gamlakarleby Husin nimi vaihdettiin Trähus Oy:ksi ja pääkonttori muutti Tuusulaan. Samalla Noreila huomasi, että aika oli kypsä isommalle muutokselle. Rakentajat oli saatava ymmärtämään, että terveellinen tarkoittaa kestävää.

 

– Viisitoista vuotta sitten restaurointi ei ollut järin muodikasta. Joidenkin mielestä olimme kummallisia kun otimme asian niin tosissamme, Trähus Oy:n toimitusjohtaja Thomas Noreila sanoo. Nyt perinnerakentamisen markkinajohtaja on uudistanut vanhoja menetelmiä luodakseen täysin uutta.

 

Yhteistyössä arkkitehti Pekka Saatsin kanssa Trähus kehitti uuden talopakettimalliston yksityispuolen asiakkaille. Seinäelementit valmistetaan massiivipuusta ilman muovia, liimaa tai muita kemikaaleja. Konstruktiolla on samat ominaisuudet kuin hirrellä, mutta tulee huomattavasti halvemmaksi. Ensimmäinen omakotitalo rakentuu Espooseen.

Samalla menetelmällä voidaan rakentaa myös isompia, julkisia rakennuksia. Trähus on mukana kehitysprojektissa, jossa rakennetaan terveellisiä päiväkoteja ja kouluja, joiden tilat suunnitellaan myös pedagogisesta näkökulmasta.

– Koko kestävän rakentamisen prosessia ohjaa ymmärrys siitä, kuinka vanhojen talojen massiivipuurakenteet kuivuvat kastumisen jälkeen. Terveellinen rakentaminen on loppujen lopuksi nobrainer. Tänä päivänä on sen sijaan ratkaisevaa se, että rakennetaan terveyttä edistävästi, Noreila toteaa.

Lainsäädäntö luo nahkansa

Vuodenvaihteessa lainsäädäntö ottaa ajallisen askeleen taaksepäin mutta kehityksellisen askeleen eteenpäin, kun aikaisemmin energiatehokkuussyistä uudiskohteissa kielletty painovoimainen ilmanvaihto sallitaan taas. Myös massiivisten puurakenteiden rakentaminen on aiempaa helpompaa, kun kokonaissuunittelussa voidaan tasauttaa niin sanottujen u-arvojen mahdollisia puutteita.

Myös uusi kilpailutuslaki sallii julkisen puolen uudisrakennusten tarkastelun entistä holistisemmin. Uusi asetus ei enää vaadi, että kunnat ja kaupungit valitsevat työn tekijäksi kaikista halvimman tarjoajan.

Noreilan Trähusille tämä tuo mahdollisuuksia molemmin puolin. Yksityishenkilöt, jotka haluavat rakentaa terveellisen kodin, saavat helpotusta byrokratiakiemuroihin ja julkinen sektori saa vapaammat kädet valita uudelle päiväkodille tai kirjastolle toteuttajan, joka takaa terveellisyyden myös pidemmällä aikavälillä.

– Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa. On kestämätöntä valita aina vaan se vaihtoehto, joka tulee hetkessä kaikkein halvimmaksi. Kunnallisessa päätöksenteossa tulisi katsoa eteenpäin. Sairaiden rakennusten ja varsinkin sairastuneiden kuntalaisten hoitaminen maksaa miljardeja, toteaa Noreila, josta on tullut pidetty luennoitsija.

Kuinka terveellinen talo sitten rakennetaan?

– Valitse massivipuu ja jätä muovi ja kemikaalit pois. Ei se ole sen kummempaa. Silloin myös investointisi kantaa.

 

KUVAT Lotta Åberg